Avainsanat

,

Tapan kanssa treenattiin verkkokeppejä ja Pila tuli tauottamaan. Ajattelin, että teen sen kanssa vain takanaleikkauksia siivekkeiden ohi. No joo.. Ensinnäkin oma tunnetila oli liian lepsu. Toisekseen olen talven aika unohtanut mikä raivopää Pilasta tulee omalla pihalla. Kolmanneksi parin kerran jälkeen kumpikaan koirista ei meinannut huolia ruokaa palkaksi vaan olisivat halunneet tehdä lisää aksaa. Miten kummassa voin treenata juttuja iltaruoalla jos sitä ei suostuta syömään??

Sen verran muistin, että otin Pilan ensin kokeilemaan. Se olisi ehkä ollut hallittavissa, jos olisin osannut ohjata. Neljä siivekettä oli liikaa. Pila sinkoili sinne tänne ennenkuin ehdin muuta kuin nytkähtää. Että rytmittämisestä ei tullut mitään. Eikä oikeastaan muustakaan. Luovuin yrityksestä ja laitoin suosiolla bumberit ja molemmat siivekkeet, hyppyjä vain kolme. ”Onnistuneita” yrityksiä kaksi, epämääräisiä sinkoiluja pitkin pihaan noin kuusi tai kahdeksan riippuu mikä kaikki lasketaan. Tää tehtiin siis kahdessa pätkässä.

Tapa meni pientä rataa keppien kera. Ensin putkesta kepeille pari kertaa. Keppien päässä palkka. Tauolla otin yhden verkon pois. Ensin putken kautta kepit ja sitten hypyn(, jossa riman tilalla bumper) kautta putkeen ja putkesta kepeille. Tokalla kierroksella tehtiin eri hypyn kautta putkeen ja kepeille sekä pieni ohjauspätkä: ennakoiva valssi hypylle, putken jälkeen persjättö ja kepit.

Tapa ei välittänyt yhden palan poistamisesta. Kerran se karkasi itsekseen humputtelemaan keppejä ja silloin tuli keskeltä pois, mutta kun otin kepit kunnolla uudestaan meni taas varmasti loppuun. (Tapa karkaili myös rampille 2on2offiin.)

Otin pihalle myös minikeinun sisältä. Sen saman johon Tapa ei talvella suostunut koskemaan. Nyt se ihan iloisesti paineli keinun yläpäätä mun polvea vasten. :0 Ällistyttävää!! Päivän paras hetki 🙂

Mainokset